mennessä Minna | touko 11, 2026 | jännittäminen
Näkyväksi-valmennus jännittäjille – Miksi haluan puhua jännittämisestä?
Jännittäminen on yksi yleisimmistä inhimillisistä kokemuksista, mutta silti siitä usein vaietaan. Moni jännittää yksin, kantaa mukanaan häpeää ja riittämättömyyden tunteita. Haluan nostaa jännittämisen näkyväksi, jotta sen voima heikkenee, asiasta uskalletaan puhua ja jännittämistä kokevat voivat saada apua.
Innokas esiintyjä
Lapsena ja vielä osittain nuorenakin nautin kaikenlaisten esitysten keksimisestä ja toteuttamisesta niin kotona, harrastuksissa kuin koulussa. Jossain vaiheessa yläkouluikää runojen lausuminen joulujuhlassa tai näytelmäryhmään osallistuminen ei enää ollutkaan niin cool ison yleisön mielestä ja aloin itsekin epäillä, että saatanko itseni naurunalaiseksi. Tulin varovaisemmaksi innokkuuteni kanssa ja yhä enemmän sain kuulla nälvimistä ja kokea epäsuosittuna olemista jääden tiettyjen porukoiden ulkopuolelle.
Murrosiässä pelastukseni itsetunnon kannalta oli lapsuudesta asti jatkunut kilpaurheilu, jonka parissa oli hyvä ja turvallinen olla. Siellä koettiin onnistumisia ja pettymyksiä yhdessä kavereiden ja valmentajien kanssa. 1990-luvulla harrastuspiireissä oli runsaasti aikuisia mukana. Kaikki tunsivat kaikki ja siellä sai toteuttaa itseään niin urheilussa kuin leireillä illanvietoissa kannustavien ja läsnä olevien aikuisten ja eri-ikäisten samanhenkisten urheilijoiden parissa.
Oma polkuni jännittämisen kanssa
Jännittäminen oli tuttua jo lapsena kilpailujännityksen muodossa. Halusin kilpailla ja siihen sainkin paljon harjoitusta läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien sekä samalla altistusta jännittämisen sietämiselle. Jännittäminen ei koskaan huonontanut suoritustani, mutta tunsin sen voimakkaammin, mitä vanhemmaksi tulin ja mitä enemmän paineet menestymisestä kasvoivat.
Yläkouluaikana jokin sisälläni muuttui ja tulin tietoiseksi siitä, että on mahdollista jäädä joukon ulkopuolelle ihan tuosta vain. En olekaan kaikille riittävä omana itsenäni. Muiden arvostelemaksi tuleminen alkoi jännittää.
Nuoruusvuodet ovat tärkeää identiteetin rakentumisen aikaa. Identiteettini ja itsetuntoni rakentuivat vahvasti urheilijaminäni ympärille. Lukioaikana oli terveyshuolia, jotka murensivat urheilijaidentiteettiäni ja sitä kautta itsetuntoani. En enää halunnut olla näkyvä. En kokenut olevani riittävä. Sosiaalinen jännittäminen lisääntyi. Päässäni mietin, kenelle voisin puhua ja kenelle en todellakaan kehtaisi sanoa mitään.
Mitään en jättänyt kuitenkaan tekemättä. Opinnoissa pärjäsin hyvin. Kukaan ei varmasti edes aavistanut pääni sisällä käytyjä kamppailuja. Se innokkuus, joka minussa oli lapsesta asti ollut, vei minua edelleen eteenpäin. Halusin tehdä asioita, vaikka jännitin. Esimerkiksi laivaterminaalit olivat kauhistukseni. Erilaisia kilpailukauden päätöstilaisuuksia pidettiin tuolloin usein laivalla. Halusin olla mukana, mutta seisoin odotusaulassa tuskaisena, mahdollisimman sivussa ja laskin lukuja 1–10 ja 10–1, kunnes pääsisimme laivaan ja pois ihmispaljoudesta. Välillä luulin, että pyörryn tai että jalkani lakkaavat toimimasta. En tiennyt, mistä on kyse. En ajatellut, että asiasta voisi puhua jollekin tai että asiaan olisi mahdollista saada apua.
Jännittämisestä huolimatta pääsin myöhemmin vielä kokemaan terveenä urheilemisen ja menestymisen, yliopisto-opinnot, ulkomailla-asumisen ja itsenäistymisen. Olin onnekas, kun ympärilläni oli aina perhe ja ystäviä. En jäänyt ikinä kokonaan yksin. Jännitys kulki kaikessa mukana, mutta pikkuhiljaa opin sietämään sitä. Tiesin, että pärjään. Koin onnistumisia. Halusin taas olla näkyvä.
Opinnot, jotka eivät ikinä pääty
Toimin lähes 15 vuotta opettajana, ja olen koko ajan opiskellut lisää. Ihmisen mieli on niin kiinnostava, ettei sen kanssa tule valmiiksi koskaan. Halusin tietää lisää nepsy-asioista, läsnäolon voimasta, mielen hyvinvoinnista, psyykkisestä suorituskyvystä, kehomieliyhteydestä ja jännittämisestä. Opettajana tunsin jännittävien nuorten tuskan, halusin auttaa ja olla tukena vielä paremmin. Opiskelin lisää ja antaudun jännittämisen aiheelle vihdoin syvemmin. Olinhan kokemusasiantuntijakin. Miten nämä upeat nuoret uskaltaisivat olla näkyvillä? Näyttää kaikki värinsä? Voisiko jännittäminen olla missioni?
Miksi jännittämisestä pitää puhua ääneen
Jännittäminen on yksi yleisimmistä inhimillisistä kokemuksista, mutta silti siitä usein vaietaan. Moni jännittää yksin, kantaa mukanaan häpeää ja riittämättömyyden tunteita. Siksi haluan nostaa jännittämisen näkyväksi, jotta sen voima heikkenee, asiasta uskalletaan puhua ja jännittämistä kokevat voivat saada apua.
Vaikka nuorilla ja nuorilla aikuisilla jännittämisen kokeminen on voimakkaimmillaan, uskon, että jännittämisen ja esillä olemisen vaikeuden vaikutus näkyy myös työelämässä. Niin henkilökohtaisella tasolla kuin isommassakin mittakaavassa.
Olen keskustellut paljon jännittämistä kokevien ihmisten kanssa. Jännittämisen on koettu vaikuttavan kielteisesti tai rajoittavasti esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:
- työnhaku ja erityisesti työhaastattelutilanne kuormittaa kohtuuttomasti
- uralla etenemisestä kieltäydytään tietoisesti, jos tiedossa on lisää esillä oloa
- projektin myyminen asiakkaalle epäonnistuu jännittämisen takia
- työtehtävien siirtäminen kollegalle, jos esillä oleminen on itselle epämiellyttävää
- uusista työmahdollisuuksista kieltäytyminen ja tutussa pysyminen
- uran suunnan kääntäminen tai alan vaihto, jotta esiintyminen vähenee
- asioiden edistämisen viivyttely, koska seuraava askel vaatii esillä oloa
- verkostoitumistilaisuuksien systemaattinen välttely
Teemme päivittäin monia valintoja ja päätöksiä sekä tietoisesti, mutta myös tiedostamatta. Kuinka moneen valintaan tai päätökseen luulet, että jännittäminen liittyy?
- Montako kertaa olet jättänyt puheenvuoron käyttämättä palaverissa, koska ajattelet, ettei mielipiteelläsi ole väliä?
- Oletko joskus vältellyt työpaikan yhteistä kahvihetkeä, koska koet juttelun isossa porukassa epämiellyttäväksi?
- Oletko tarjonnut työkaverillesi mahdollisuutta ottaa vastuuta isomman work shopin pitämisestä, vaikka alun perin tehtävä osoitettiin sinulle ja urasi olisi hyötynyt tästä kokemuksesta ja näkyvyydestä?
Jännittäminen vaikuttaa enemmän kuin huomaamme
Jännittäminen ei näy vain esiintymishetkessä. Se voi alkaa päiviä ennen:
- unet häiriintyvät
- keskittyminen herpaantuu
- keho käy ylikierroksilla
- mieli rakentaa uhkakuvia
Tämä kuormitus on todellista. Se vaikuttaa työkykyyn, hyvinvointiin ja siihen, miten ihminen uskaltaa ottaa tilaa elämässään.
Kun jännityksestä puhutaan avoimesti, ihminen ei enää jää yksin kokemuksensa kanssa.
Jännityksen piilottaminen vie energiaa — näkyväksi tuleminen vapauttaa
Moni yrittää selvitä jännityksestä peittämällä sen. Tämä vie valtavasti energiaa. Se kaventaa tilaa olla oma itsensä.
Kun jännityksen uskaltaa tuoda näkyväksi — edes itselleen — tapahtuu jotakin olennaista:
- keho rauhoittuu
- mieli selkeytyy
- esiintyminen muuttuu raskaasta selviytymisestä aidoksi läsnäoloksi
Tämä on syy, miksi puhun jännittämisestä. Se ei ole este, vaan portti syvempään itseymmärrykseen.
Siksi Näkyväksi‑valmennus on olemassa
Näkyväksi‑valmennus syntyi tarpeesta kohdata jännitys tavalla, joka on lempeä, tutkiva ja inhimillinen. Ei piilottamalla, ei pakottamalla, vaan ymmärtämällä.
Valmennuksessa:
- tehdään näkyväksi ne tunteet, jotka vievät sinut pois läsnäolosta
- opetellaan säätelemään hermoston reaktioita
- rakennetaan sisäistä turvaa askel askeleelta
- kohdataan esiintymisen pelot ennakoiden, ei vasta lavalla
Kun ihminen oppii säätelemään jännitystään, hän ei vain esiinny paremmin — hän voi paremmin.
Haluan, että kukaan ei jää jännityksensä kanssa yksin
Siksi puhun jännittämisestä. Siksi teen tätä työtä. Siksi Näkyväksi‑valmennus on minulle tärkeä.
Jos haluat ymmärtää omaa jännitystäsi paremmin ja löytää keinoja tulla näkyväksi omalla, aidolla tavalla, olet lämpimästi tervetullut mukaan.
Lisätietoja saat minulta:
palvelu@mieliminna.fi
Näkyväksi-valmennus – mieliminna.fi
Instagram
mennessä Minna | elo 15, 2025 | Psyykkinen valmennus
Myötätuntoinen valmennus
Olin eräänä kesäiltana lasteni kanssa yleisurheilukentällä, jossa oli samaan aikaan jalkapallojoukkue harjoittelemassa. Suurin osa pelaajista oli selkeästi täysi-ikäisiä. Päävalmentajan ääntä ei voinut olla kuulematta. Kovaa ääntäkin häiritsevämpää oli jatkuva kiroilu ja melko suorasanainen ohjeiden jakelu:
”Jos v***u laiskuuttas kuvittelit, ettei sun tarvitse juosta näitä vetoja, niin olit s****na väärässä!”
Tämä riittänee esimerkiksi valmentajan kielenkäytöstä. Myöskään ei jäänyt kuulematta pelaajien puhetapa toisillensa:
”Nyt v**un hidas mä niin voitan sut, ku et s****na saa jalkaas liikkeelle!”
Lasten kanssa jouduimme kuuntelemaan tätä tunnin verran ja purkamaan treenin päätteeksi ajatuksia siitä, millaisia erilaisia valmennustyylejä ja ihmisiä on olemassa.
Jotenkin ajattelin, että tällainen käskevä, roisi ja halventava valmennustyyli olisi jo historiaa. Pekka Hämäläinen (2022) kirjoittaa kirjassaan Myötätuntoinen valmennus, että valmennuskulttuurissa ollaan onneksi siirtymässä kovan linjan valmennuskeskeisyydestä urheilijaa kunnioittavaan valmentamiseen, johon myötätuntoinen valmennuskin kuuluu.
Mitä on myötätuntoinen valmennus?
Valmentaja kuuntelee, tukee ja ohjaa urheilijaa niin, että polkua kohti parasta suorituskykyä rakennetaan yhdessä. Myötätuntoisessa valmennuksessa korostuu
- kärsivällisyys, pitkäjänteisyys ja empaattisuus
- myönteinen ja kunnioittava vuorovaikutus itseä ja muita kohtaan ja
- yksilöllinen lähestymistapa.
Mitä hyötyä on myötätuntoisesta valmennuksesta?
- Urheilija oppii sanoittaamaan omaa suorittamistaan myös psyykkisestä näkökulmasta, jolloin on mahdollista tunnistaa ja ottaa käyttöön omat henkiset voimavarat.
- Urheilijan kyvykkyyden ja pätevyyden tunne itsensä kehittämisestä vahvistuu.
- Sisäinen motivaatio asioiden tekemiseen vahvistuu, kun valmennettava tuntee kyvykkyyttä sekä kokee olevansa ymmärretty ja tuettu. Tällöin hän on todennäköisemmin sitoutunut omiin tavoitteisiinsa pitkäkestoisesti.
- Itsetunto ja itseluottamus paranevat lisääntyneen itsetuntemuksen myötä.
- Valmentajan ja valmennettavan keskinäinen avoimuus ja luottamus lisääntyvät.
- Tunnetaidot ja sosiaaliset taidot paranevat, kun niitä huomioidaan ja harjoitellaan.
- Kaikki nämä hyödyt lisäävät valmennettavan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Pääseekö myötätuntoisella valmennuksella huipulle?
Myötätuntoinen valmennus ei tarkoita heikompaa tai vähemmän vaativaa valmennusta, vaan se keskittyy yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja luo psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä. Myötätuntoisella valmennuksella voi ehdottomasti päästä huipulle, erityisesti pitkällä aikavälillä.
- Se auttaa valmennettavaa ymmärtämään omia rajojaan ja kehityskohteitaan ilman pelkoa epäonnistumisesta tai tuomitsemisesta, mikä voi itse asiassa vapauttaa suurempaan luovuuteen ja parempiin suorituksiin.
- Empaattiset ja tukea tarjoavat valmentajat voivat parantaa urheilijoiden henkistä kestävyyttä, motivaatiota ja itsevarmuutta, mikä on ratkaisevaa huipulle pääsemisessä.
- Myötätuntoinen valmennus auttaa urheilijoita käsittelemään paineita ja epäonnistumisia rakentavalla tavalla, joka vähentää uupumusta ja stressiä.
- Myötätuntoinen valmennus kannustaa valmennettavaa itsereflektointiin, mikä on avainasemassa kestävässä kehityksessä ja huipputason saavuttamisessa.
Myötätuntoisen valmennuksen periaatteet soveltuvat yhtä hyvin opettajille, esihenkilöille ja muille opastavassa, ohjaavassa ja kasvattavassa roolissa oleville ammattilaisille.
”Sinä myötätuntoinen aikuinen voit olla
tietämättäsi lapselle tai nuorelle se ainut
valonkajo, joka johdattaa hänet läpi
harmaan arjen ja erämaan.
mennessä Minna | kesä 26, 2025 | Mindfulness
Minun
Mindfulness
Matkani
Mindfulness-matkani alkoi oikeastaan jo vuonna 2018, kun osallistuin Terve, Oppiva, Mieli -koulutukseen, jossa sain opettajana työkaluja tuoda tietoisen läsnäolon taitoja kouluympäristöön. Koulutus kesti lähes koko lukuvuoden ja syksyyn kuului omien tietoisen läsnäolon taitojen harjoittamista. Seuraavan kerran mindfulness eli tietoinen läsnäolo tuli vahvasti elämääni vuosina 2022–2024, kun opiskelin kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Asiakkaiden myötä tietoisen läsnäolon harjoitukset tulivat säännölliseksi osaksi työtäni. Syvensin osaamistani terapiaopintojen ohella vielä tietoisuustaitopohjaisten terapioiden lisäpätevyydellä. Lisäpätevyys antaa valmiudet ohjata mindfulness-ryhmiä ja käyttää taitoja terapia- kuntoutus- ja valmennustyössä.
Nyt kokopäiväisen yrittäjyyden kynnyksellä aion antautua tälle asialle vieläkin enemmän ja ilmoittauduin mukaan Mindfulness-instituutin Mindfulness-ohjaajakoulutukseen CMIFâ. Tavoitteenani on vahvistaa omaa mindfulness-harjoitteluani ja ohjaajataitojani vielä lisää. Tämä mindfulness-matka alkaa kesällä 2025 omatoimisella harjoittelulla ja jatkuu ohjatusti tammikuusta 2026 saman vuoden marraskuuhun. Tämän syväsukelluksen myötä olkoon mindfulness aina vahvasti osana elämääni ja yrittäjyyttäni.
Miksi mindfulness kiinnostaa minua?
Ensinnäkin tietoista läsnäoloa on tutkittu paljon ja sen harjoittamisen on osoitettu vaikuttavat merkittävästi terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Näitä asioita haluan omaan elämääni ja haluan tarjota kaiken osaamiseni asiakkailleni, jotta heilläkin olisi mahdollisuus saavuttaa tasapainoinen ja onnellinen elämä.
Rauha ja tyytyväisyys asuvat sisällämme
Kaikki kokevat kipua ja kärsimystä elämässään, mutta miten voimme siitä huolimatta löytää sisällämme olevat rauhan ja tyytyväisyyden tunteet aina uudelleen toivottomuuden jälkeen. Miten pitää kirkkaana mielessämme ne tärkeimmät asiat, joista todellinen onni kumpuaa? Mindfulnessin avulla on mahdollista vapautua vähitellen ahdistuksesta, stressistä, tyytymättömyydestä ja uupumuksesta.
Mitä tietoisen läsnäolon harjoituksessa tapahtuu?
Mindfulness-harjoituksia on erilaisia. Harjoituksen aikana voit istua, seistä tai liikkua melkeinpä missä tahansa. Tyypillisesti harjoituksessa ankkuroidutaan hengitykseen eli keskitytään seuraamaan sisään- ja uloshengitystä. Myös lempeä kosketus tai huomion siirtäminen jalkapohjiin voivat toimia ankkureina. Harjoituksen aikana huomataan mieleen tulevat ja mielestä lähtevät ajatukset jäämättä niihin kiinni. Huomioidaan myös tunteet ja kehontuntemukset. Harjoituksessa pyritään pääsemään eroon kaikenlaisesta arvostelusta. Tietoinen läsnäolo on kehon, ajatusten ja tunteiden tiedostamista ja tässä hetkessä lempeydellä elämistä.
Mitä tietoisen läsnäolon harjoituksesta voi oppia?
On tärkeää huomata, että mieleemme tulee jatkuvasti erilaisia ajatuksia. Ajatukset tulevat, mutta myös menevät omia aikojaan. Ajatukset eivät ole totuuksia sinusta, eikä sinun tarvitse toimia niiden mukaan. Voit oppia suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti ja tarkastelemaan tunteitasi uteliaasti, ja sallivasti ilman, että joudut voimakkaan tunteen valtaan pitkäksi aikaa. On myös mahdollista, että säännöllisen harjoittelemisen myötä esimerkiksi muisti ja keskittyminen paranevat, rentoutuminen helpottuu ja verenpaine laskee, luovuus ja positiivisten tunteiden kokeminen lisääntyvät ja masennus sekä ahdistus vähenevät. Ennen kaikkea opit olemaan rauhassa itsesi kanssa ja kuuntelemaan kehosi ja mielesi tarpeita paremmin.
Huom. Tietoisen läsnäolon harjoituksia voi tehdä yhdessä koko perheen kanssa.
Miten voin aloittaa mindfulness-harjoittelun?
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja ohjattuja mindfulness-harjoituksia löytyy internetistä. Voit myös ilmoittautua mindfulness-kursseille, joilla koulutetut ohjaajat tarjoavat aiheeseen liittyviä tietoja ja taitoja sinulle ryhmämuotoisesti. Myös erilaisia mindfulness-retriittejä järjestetään. Ehkä haluat aloittaa mindfulness-harjoittelun ihan omaan tahtiisi yhdessä henkilökohtaisen ohjaajan kanssa.
Minun ohjauksessani lähdetään liikkeelle elämäntilanteesi ja henkilökohtaisten tarpeittesi kartoittamisella:
Mitä haluat vahvistaa tietoisen läsnäolon taitojen avulla?
Haluatko pystyä rentoutumaan ja lisätä hyväksyntää sekä lempeyttä itseäsi kohtaan?
Haluatko löytää lisää positiivisia sävyjä arkeesi ja vähentää riittämättömyyden tunteita?
Haluatko oppia olemaan ystävällinen ja kannustava itseäsi ja muita kohtaan?
