Myötätuntoinen valmennus
Olin eräänä kesäiltana lasteni kanssa yleisurheilukentällä, jossa oli samaan aikaan jalkapallojoukkue harjoittelemassa. Suurin osa pelaajista oli selkeästi täysi-ikäisiä. Päävalmentajan ääntä ei voinut olla kuulematta. Kovaa ääntäkin häiritsevämpää oli jatkuva kiroilu ja melko suorasanainen ohjeiden jakelu:
”Jos v***u laiskuuttas kuvittelit, ettei sun tarvitse juosta näitä vetoja, niin olit s****na väärässä!”
Tämä riittänee esimerkiksi valmentajan kielenkäytöstä. Myöskään ei jäänyt kuulematta pelaajien puhetapa toisillensa:
”Nyt v**un hidas mä niin voitan sut, ku et s****na saa jalkaas liikkeelle!”
Lasten kanssa jouduimme kuuntelemaan tätä tunnin verran ja purkamaan treenin päätteeksi ajatuksia siitä, millaisia erilaisia valmennustyylejä ja ihmisiä on olemassa.
Jotenkin ajattelin, että tällainen käskevä, roisi ja halventava valmennustyyli olisi jo historiaa. Pekka Hämäläinen (2022) kirjoittaa kirjassaan Myötätuntoinen valmennus, että valmennuskulttuurissa ollaan onneksi siirtymässä kovan linjan valmennuskeskeisyydestä urheilijaa kunnioittavaan valmentamiseen, johon myötätuntoinen valmennuskin kuuluu.
Mitä on myötätuntoinen valmennus?
Valmentaja kuuntelee, tukee ja ohjaa urheilijaa niin, että polkua kohti parasta suorituskykyä rakennetaan yhdessä. Myötätuntoisessa valmennuksessa korostuu
- kärsivällisyys, pitkäjänteisyys ja empaattisuus
- myönteinen ja kunnioittava vuorovaikutus itseä ja muita kohtaan ja
- yksilöllinen lähestymistapa.
Mitä hyötyä on myötätuntoisesta valmennuksesta?
- Urheilija oppii sanoittaamaan omaa suorittamistaan myös psyykkisestä näkökulmasta, jolloin on mahdollista tunnistaa ja ottaa käyttöön omat henkiset voimavarat.
- Urheilijan kyvykkyyden ja pätevyyden tunne itsensä kehittämisestä vahvistuu.
- Sisäinen motivaatio asioiden tekemiseen vahvistuu, kun valmennettava tuntee kyvykkyyttä sekä kokee olevansa ymmärretty ja tuettu. Tällöin hän on todennäköisemmin sitoutunut omiin tavoitteisiinsa pitkäkestoisesti.
- Itsetunto ja itseluottamus paranevat lisääntyneen itsetuntemuksen myötä.
- Valmentajan ja valmennettavan keskinäinen avoimuus ja luottamus lisääntyvät.
- Tunnetaidot ja sosiaaliset taidot paranevat, kun niitä huomioidaan ja harjoitellaan.
- Kaikki nämä hyödyt lisäävät valmennettavan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Pääseekö myötätuntoisella valmennuksella huipulle?
Myötätuntoinen valmennus ei tarkoita heikompaa tai vähemmän vaativaa valmennusta, vaan se keskittyy yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja luo psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä. Myötätuntoisella valmennuksella voi ehdottomasti päästä huipulle, erityisesti pitkällä aikavälillä.
- Se auttaa valmennettavaa ymmärtämään omia rajojaan ja kehityskohteitaan ilman pelkoa epäonnistumisesta tai tuomitsemisesta, mikä voi itse asiassa vapauttaa suurempaan luovuuteen ja parempiin suorituksiin.
- Empaattiset ja tukea tarjoavat valmentajat voivat parantaa urheilijoiden henkistä kestävyyttä, motivaatiota ja itsevarmuutta, mikä on ratkaisevaa huipulle pääsemisessä.
- Myötätuntoinen valmennus auttaa urheilijoita käsittelemään paineita ja epäonnistumisia rakentavalla tavalla, joka vähentää uupumusta ja stressiä.
- Myötätuntoinen valmennus kannustaa valmennettavaa itsereflektointiin, mikä on avainasemassa kestävässä kehityksessä ja huipputason saavuttamisessa.
Myötätuntoisen valmennuksen periaatteet soveltuvat yhtä hyvin opettajille, esihenkilöille ja muille opastavassa, ohjaavassa ja kasvattavassa roolissa oleville ammattilaisille.
”Sinä myötätuntoinen aikuinen voit olla
tietämättäsi lapselle tai nuorelle se ainut
valonkajo, joka johdattaa hänet läpi
harmaan arjen ja erämaan.